Valitentti ja synttarikakkua

Taas on viikko vierahtanyt, aika taalla kuluu kylla tosi nopeesti! Siella kotosallakin on tainnut koulut jo alkaa tai on ainakin alkamaisillaan, mika on varsin lohdullista. Ei tartte olla ainoa, joka ahkeroi. Vaikka ei kai se toissakayntikaan mitaan lomailua ole ja sita kai kaikki opiskelijatkin on siella viime aikoina tehny ihan Lassia myoten (onnea vaan kesatyopaikasta:)). No, paasette tekin maistamaan taas oppikirjojen ja kirjastossa takapuolensa puuduttamisen kitkeraa makua.

Meilla oli tanaan ensimmainen tentti. Valitentti se siis vaan oli, mutta aika jannaa silti. Ja valitenteista pitaa paasta lapi paastakseen lopputenttiin, etta oli se oikeestikin ihan oleellista. Pari paivaa ollaan siis asuttu kirjastossa panttaamassa Argentiinan taloushistoriaa espanjaksi. Kurssin professori-tati on onneksi ehka maailman kivoin ja maarasi vaihtareille eri lukemiston kuin paikallisille ja teki viela eri tentinkin, niin etta meidan piti vastata vaan kolmeen kyssariin kun paikallisten piti vastata neljaan. Hurjan ystavallista. Lillille se kuitenkin antoi sen paikallisversion tentista, ja Lillihan ahkerana tyttona ehti kirjoittaa kaksi esseeta, kunnes huomasi, etta Kimmon paperi oli eri nakoinen ja kavi pyytamassa oikean tentin... Onneksi toinen vastatuista kysymyksista oli melkein sama molemmissa tenteissa, eli kaikki aika ei menny kokonaan hukkaan. Vaikka tuli kylla vahan kiire niitten kahden jaljellaolevan kysymyksen kanssa... No, ihan hyvi meni silti ja palautin sen ylimaaraisenkin vastauksen ihan periaatteesta. Tati oli kovin pahoillaan sekaannuksesta ja lupasi ottaa sen ylimaaraisenkin vastauksen huomioon :) Aika helppoja kysymykset oli ja osattiin asiat ihan hyvin ja sanakirjan avulla ne sai paperillekin vahintaan kohtalaisesti.

Kulunut viikko on siis ollut lahinna opiskeluntayteinen ja muuta ei olla ehditty tekemaan. Paitsi viikonloppua tietysti vietettiin valissa. Perjantaina oltiin isoimmissa kotibileissa ikina, kamppa oli kaytannossa kokonainen kerrostalo, jossa asui 11 opiskelijaa (taalta yliopistolta ilmeisesti), osa paikallisia ja loput vaihtareita. Porukkaa oli kuin Lordin konsertissa Espalla (no, ainakin suhteessa) ja paikka oli tosi siisti, niilla oli sellanen iso kattoterassin tapainen, jossa kaikki hengaili kun oli lammin iltakin. Oikein hauskaa oli, paitsi etta argentiinalaiset miehet on kylla maailman kauheimpia, ainakin kannissa. Hiukan paallekayvaa ja lipevaa porukkaa. Kaikilla tytoilla oli maailman kauneimmat silmat ja kaikki oli niin kauniita ja ihania ja argh. Linda sai nimestaan paljon hupia irti (sehan siis tarkoittaa kaunista/ihanaa/sopoa tai mita vaan sellasta ja on ehka yks yleisimmista sanoista ainakin Argentiinan paikallismurteella). "Sos tan linda..." "Si, claro, soy Linda. Mi nombre es Linda, en serio..." ja sita rataa. Kylla me myos laulettiin Riverin kannatuslauluja (Sakke: ala huoli, sunnuntaina mennaan Bocan matsiin) ja puhuttiin paljon espanjaa, etta oli niista jotain hyotyakin. Mutta tanne vaan kaikki sinkkutytot vauhdilla miesta metsastamaan!

Lauantaina oli tarkotus tyttojen menna tanssimaan salsaa paikallisten poikien kanssa ja poikien viettaa poikieniltaa, mutta kaikki tytot oli saanu tarpeekseen paikallisista pojista yhdelle viikonlopulle ja pojatkin oli ihan vasyja niin ei tehty sitten mitaan.

Sunnuntaina oltiin juhlimassa yhden kaverin, Jessien, synttareita amerikkalaisittain yllatyskutsujen merkeissa. Oltiin varattu kahvilasta poyta ja tilattu kakku ja yllatettiin Jessie isolla porukalla kun se luuli menevansa vaan yhden kaverin kanssa kahville. Tarkeinta tapahtumassa oli kuitenkin se kakku. Taalla ollaan aika persoja makealle ja naa harrastaa hirveesti kaikkia ja leivoksia ym. Kyseisessa kakussa (Bomba nimeltaan) oli brownies-henkinen pohja, sen paalla paikallista herkkua dulce de lechea, joka on sellasta kotitekoisen kinuskin tapaista paksuhkoa mossoa (kaikki on ihan koukussa siihen), sen paalla jotain vahan vatkatun creme vanillan tapaista vaahtoa ja koko komeus kuorrutettu marengilla... Makeinta asiaa mita ollaan ikina syoty, mutta aika taivaallisen hyvaa silti. Me pystyttiin ja just ja just syomaan pienehkot palat kakkua, kun pienikokoiset naispuoliset ystavamme veteli hyvalla halulla kaksi isoa palaa ja sankarille jai viela kotiinviemisiksikin iso pala. Suosittelemme kaikkia tulevaisuudessa Argentiinaan matkaavia kokeilemaan kyseista kakkua, se kannattaa, vahintaan jotta tietaa kuinka hulluja naa ihmiset taalla on makean suhteen.

Ja Lassin kommenttiin viitaten: Kimmokaan ei ole liikaa pihvia vaantanyt, joten pihvikatsaus joudutaan jattamaan myohempaan ajankohtaan. Naa tunkee kauheesti kaiken maailman kutjakkeita ja rustonkappaleita ainakin niihin lihoihin ja makkaroihin, joita ne grillaa niin ei ole kauheesti tehnyt mieli. Ja pihvi on aina kalleinta listalla (uskokaa tai alkaa), joten pihi kun on, Killi on yleensa tilannut jotain halvempaa. Mutta kylla siihen pihvin makuun varmaan viela paastaan. Ja mita tohon moottoripyoramatkan seuraamiseen tulee, niin Chen talo oli nahtavyytena niin perseesta, ettei seurata sita jatkaa mihinkaan. 600 sanaa aiheesta mitt sommarlov kolahtaa siis Lassin sahkopostiin seuraavan kahden vuoden aikana, ruotsi on nyt niin ruosteessa tamanhetkisessa kielipaketissa, ettei osata pyytaa edes lahes naapurissa asuvaa ruotsalaispariskuntaa kaljalle. Ja puhutaan niille espanjaa... Kaikkeen sita alentuukin. Vaikka oppimaanhan tanne on tultu, mohmoh. Nyt loppui sanottava ja kohta alkaa tunti, joten Buenos Aires kuittaa. Hasta luego.

Reissu Rosarioon

Heippa taasen. Ollaan kotiuduttu raskaalta reissulta ja jaksaa taas vahan paivitella. Viikonloppu oli siis kolmipaivainen, koska maanantaina oli jonkin sortin pyha. Kaytettiin tilaisuus hyvaksemme ja lahdettiin laajentamaan kasitystamme Argentiinasta (Buenos Aires kun on tunnetusti Eurooppaa eika Argentiinaa lainkaan, tai ainakin niin meille orientaatioviikolla vaitettiin). Rosario nyt on sellainen minikokoinen (miljoonan asukkaan kaupunki) Buenos Aires eli kulttuurishokki ei ollut valtaisa.

Lauantaiaamuna joka tapauksessa lahdettiin 6.45 bussilla ja saatiin ensikosketus ryhmamatkailuun kun pari ystavaamme meinasi jaada bussista ja lahto myohastyi sen takia jokusen minuutin... No, ihan niinku aikataulu ei olis liukuva kasite maassa jossa professoritkin on helposti puoli tuntia myohassa luennolta vaikkapa ihan jarjestaen. Ja myohastyminenkin johtui oikeasti ihan bussiyhtion omasta byrokratiasta, silla kaverit joutuivat jonottamaan ian kaiken lippuluukulle saadakseen antaa sinne passinsa numeron etta paasee bussiin... liput oli siis ostettu etukateen, mutta bussiyhtiot vaatii kaikilta matkustajilta passin numeron lippuun ja sita ei voi kirjoittaa siihen itse vaan virkailija kirjoittaa sen yleensa lipunoston yhteydessa. Kaikki meista ei kuitenkaan ollu lasna ostotapahtumassa ja siksi osan passien numerot puuttui puljulta ja niita piti viela ennen bussin lahtoa saataa. Lopulta saatiin kaikki kuitenkin kyytiin ja paastiin matkaan. Nukuttiin lahes koko matka kun maisematkaan ei turhan ihmeellisia tai ainakaan kovin eksoottisia ole.

Bussin ikkunasta, jos oikein zoomaa niin voi nahda lehmia :)


Rosarioon saavuttua ja bussiasemalta kaupunkiin paastya jakaannuttiin pienempiin ryhmiin majoituksen etsintaa varten. Hotellit oli aika taysia ja majoituksen loytaminen siis haasteellista mutta mehan sitten tietenkin loydettiin hotelli, jossa oli tilaa koko yhdeksan hengen seurueellemme. Saatiin kaksi kolmen hengen ja yksi neljan hengen huone, hinta 35 pesoa/hlo/yo. Itse majoituttiin neljan hengen huoneeseen yhdessa amerikkalaisen Clairen ja ranskalaisen Yohanin kanssa. Meidan huoneessa oli plussana parveke, josta oli ihan kiva maisema viereiselle aukiolle.



Lauantain ohjelma koostui syomisesta, kavelysta joen rantaan ja siella lohoilysta, tutustumisesta monumenttiin, joka on pystytetty Argentiinan lipulle ja ilmeisesti myos haudaksi sedalle nimelta Belgrano (joka on ilmeisesti tarkea seta koska joka kaupungissa on katu nimelta Belgrano ja BsAs:ssa myos sen niminen kaupunginosa) seka tutustumisesta Rosarion yoelamaan, jota oli kehuttu. Jonot baareihin oli ainakin pahemmat kuin seduloihin puolenyon jalkeen, eli ilmeisesti meininki on kova. Taksikuskimme loysi meille kuitenkin vahan vahemman tayteen ahdetun klubin ja selitti viela pokelle, etta me ollaan turisteja eika uskalleta jonottaa keskella yota eli paastiin suoraan sisaan :) Paikka oli ihan hieno joskin aika taynna ja drinksut lahes pelkkaa vodkaa. Kivaa oli ja kotiuduttiin joskus aamukuudelta aivan normaalisti.

Paikkareilla joen rannassa


Monumentti


Sunnuntaina mentiin taas fudismatsiin, silla viimeviikolla Riveria vastaan pelanneella Newell´s Old Boys:lla (on muuten ilmeisesti perustettu vuonna -74) oli kotipeli ja jengi on siis Rosariosta. Stadion oli huomattavasti pienempi kuin Riverilla, mutta fanit hulluja silti.





Matsi sinansa oli kylla ihan perseesta, kotijoukkue havisi sarjan ihan hannilla (tosin vasta kahden ottelun jalkeen)olevalle joukkueelle 0-1 eika ees yrittanyt pelata. Matsin jalkeen siis viimeviikkoinen Riverin peli tuntui entistakin paremmalta ja oli kylla ylivoimaisesti parasta fudista mita ollaan taalla nahty. Paihitti nimittain brassifudiksenkin mennen tullen, vaikka se niin arvostettua onkin. Eli tana sunnuntaina taidetaan menna taas katsomaan Riverin pelia.

Pelin jalkeen kaytiin katsastamassa pakollinen nahtavyys eli Che Guevaran ensimmainen kotitalo. Se on kylla maailman turhin nahtavyys: talon edessa on kyltti, mutta taloon ei paase sisaan eika mitaan. Me tehtais siita kylla museo jos saatais ehdotuksia jaella.



Maanantaina ennen kotiinlahtoa kaytiin viela aiemmin mainitulla monumentilla, koska siina tornissa on nakoalapaikka, joka oli silloin lauantaina jo kiinni eli ei sillon paasty sinne. Siispa lopuksi viela pari maisemakuvaa Rosariosta:





Nyt pitaakin jo rientaa luennolle, mutta kirjotellaan taas kun on jotain kerrottavaa! Terkkuja!

Viikonloppua odotellessa

Lyhykainen paivitys ennen luentoa kun Killi juttelee veljelleen ja mulla ei oo tekemista.

Mitaan varsinaisesti ihmeellista tanne ei kylla kuulu. Luennoilla ollaan ahkerasti iskusteltu paitsi alkuviikosta kun oli vapaata. Ensimmainen valitentti meilla on 30.8 eli siihenkin pitais jo alkaa opiskella. Ollaan jotain matskuja jo haettukin luettavaksi.

Maanantai on taas feriado eli vapaapaiva, joten lahdetaan taas luokkaretkelle viikonloppuna, talla kertaa vahan pidemmaksi aikaa ja kauemmaksi eli Rosarioon. Rosario on Che Guevaran kotikaupunki neljan tunnin bussimatkan paassa taalta. Ovat luvaneet hyvaa saata viikonlopuksi eli tulee varmaan ihan hyva reissu. Paitsi etta meita on lahdossa 9, mika kylla joitain asioita hankaloittaa aika rankasti (nimim. olin ostamassa bussilippuja koko porukalle...) Mutta kivaa tulee varmaan silti. Rosario on myos kuuluisa yoelamastaan, eli joutuu varmaan vahan klubbailemaan siellakin :) vaikka vaikee tata BsAs:n yoelamaa on voittaa.

Mitas muuta... niin keikkoja aiotaan tosiaan pari katsoa koska jalkapallo ei todellakaan riita kulttuuriannokseksi eli Robbien lisaksi ostettiin liput Shakiran keikalle marraskuussa. Mennaan sinne isolla porukalla niin varmaan ihan hauskaa on sekin. Ja liput oli tosi halvat, 45 pesoa eli kymmenisen euroa. Ja pakkohan Shakira nyt on Lattareissa nahda!

Nyt pitanee lahtea luennolle (perjantai-iltana luento 20-20.45, mika jarki?) ja sitten nukkumaan koska lahdetaan huomenna 6.45 bussilla, argh. Mutta laitettiin joku aika sitten tonne ihan ekaan postaukseen (alkutunnelmia) muutama valokuva Riosta kun sielta ei viela ollu, kaykaa katsomassa. Kyseinen postaus pitaa siis hakea sen heinakuu-linkin takaa, ei ole enaa etusivulla kun ollaan kirjoiteltu niin ahkerasti :) Viikonloppuja vaan kaikille!

Luokkaretkella Bora Boralla

Paivitellaan vahan tassa samalla kun taistellaan valokuvia cd-levylle.

Viime viikonlopusta on kai viimeksi kerrottu tapahtumia. Sen jalkeen ei kouluviikolla hurjasti kerettykaan tehda. Kouluviikot tuppaa olemaan tapahtumien kannalta aika hiljaista aikaa. Ainoa mainittava asia lienee, etta kaytiin ostamassa Kimmolle kannykka. Tietenkin valittiin halvin koska takalaiset puhelimet ei toimi euroopassa, paitsi kalleimmat, jotka ovatkin sitten jo lahella Suomen hintoja. Hintaa nokialaiselle tuli 89 pesoa josta 50 pesoa on puheaikaa. itse kapulan hinnaksi jai siis noin 10 euroa. Ei ihme etta Noksu on kova sana kehitysmaissa.

Viikonloppuna puuhailtiin sitten sitakin enemman. Kaytiin ulkona torstaina, perjantaina ja lauantaina. Kaikki kekkerit hoideltiin samalla porukalla kuin aikaisempinakin viikonloppuina. Hauskaa oli, vaikka paikalliset kemuihinlahtoajat alkaa kylla verottaa voimia aika rankasti. Lauantaina lahdettiin baariin vasta kolmen jalkeen, mika ei kylla ole enaa ihmisten aika. Ennen bileiltaa kuuluu nukkua parin tunnin paivaunet, etta jaksaa aamuun asti. Ehka mekin opitaan viela vetamaan paikkareita.

Lauantaina lahdettiin isolla porukalla Tigre nimiseen kaupunkiin noin tunnin matkan paahan Buenos Airesista. Kaupunki itsessaan ei ole mitenkaan erikoinen mutta sielta lahtee laivoja Parana-joen suistoon joka on paikallista mokkeilyseutua. valilla on ravintoloita joihin myydaan ikaankuin pakettimatkoja. Laivamatka ja kahvi tai ruoka kuppilassa on siis niputettu yhteen. Ostettiin sumppimatka Bora Boralle. Nyt on siis kayty polynesiassakin ;) Siis Bora Bora nimiseen ravintolaan, joka ei kyllakaan ollut aivan nimensa veroinen paratiisi. Perilla sitten tehtiin pitka kavelyretki ympari jokisuistossa olleen saaren. Meilla oli pieni kartta alueesta mutta putosimme silta jo heti alkumatkasta. Niinpa paatimme lahtea seuraamaan koiraa joka selvasti halusi opastaa meita. Jos me jaimme liikaa jalkeen niin se pysahtyi odottamaan ja pulahti vaikka uimaan. Koko saari tuli lopulta kierrettya ja uskollinen oppaamme sai palkaksi rapsutusta. Oli hauskaa paasta valilla oikeaan luontoon kavelemaan varsinkin kun oli lampimin paiva pitkaan aikaan. Aurinko paistoi koko paivan ja parjasi ilman takkia.

Joen rannalla Tigressa


Bora Bora -ravintola


Puronylitysta kavelyretkella


Sunnuntaina koko paivan tayttikin osittain ex tempore -luonteinen fudismatsi. Lahdimme ranskalaisen Yohanin kanssa katsomaan River Plate - Newill´s -ottelua Riverin kotistadionille. Ottelu oli tietaaksemme kauden ensimmainen kyseisella areenalla ja tunnelma olikin sen mukainen. Stadion oli lahes taysi, joten katsojia lienee ollut noin 70 000. Kaikki olivat pukeutuneet punaiseen ja valkoiseen ja lippuja ja lakanoita oli joka puolella. River on Boca Juniorsin ohella Argentiinan suurin jalkapalloseura ja yleiso onkin melko fanaattista. Peli paattyi 3-3 ja kotijoukkueen maalien jalkeen yleensa rajayteltiin muutama paukkupommi katsomossa. Ei kuitenkaan onneksi ihan meidan lahella. Jai kylla mahtava fiilis vaikka paleltiinkin taas aika paljon mika vahan arsytti pelin loppupuolella. Jos ei ensi viikonloppuna lahdeta reissuun pois Buenos Airesista niin taitaa olla vuorossa kaynti Bocan pelissa. Innolla odotellaan millainen kokemus se tulee olemaan...

Estadio River Plate




Tanaan ei muuta, laitettaan kuvia pelista kun ollaan paremmalla koneella. taa ei tunnista muistitikkua eika kameraa :(

Turhaa lopinaa

Heippa taas! Mitas kuuluu kotosuomeen? Muistakaahan kertoilla kuulumisianne meillekin aina valilla, on kiva tietaa miten siella potkii. Tanne sivuille saa siis jattaa terkkuja, mutta jos ujostuttaa tai haluaa juoruta tai puukottaa jotain selkaan niin sahkopostiakin otetaan vastaan :)

Meille ei kuulu ihmeempia, paitsi etta eilen tajuttiin, etta meidan on ehka pakko muuttaa. Tama johtuu siita, etta meidan lukujarjestys on totaalisen arsesta, eli tunteja on seka aamuisin etta iltaisin, mutta ei keskipaivalla, joten hyppytunteja kertyy vahan paivasta vaihdellen 4-7 (paitsi maanantaina ei yhtaan). Liikenneruuhkista johtuen koululle kestaa kotoa tulla bussilla yli tunti pahimpina aikoina ja metrollakin menee 45 minuuttia, koska molemmissa paissa joutuu kavelemaan aika paljon. Tasta johtuen lyhyempina hypareina ei jaksa lahtea kotiin, kun matkoihin menee niin paljon aikaa. Vaihtoehtoinen ratkaisu eli koululla hengaaminen 7 tuntia paivassa on jo aika nahty, eika enaa pahemmin houkuttele. Lisaksi tulee aika kalliiksi suoda aina ulkona kun ei koskaan ehdi kauppaan kun on aina koulussa. Oikeestaan voitais hommata tanne sangyt ja nukkua taalla.

Koska kuitenkin arvostetaan oman kodin mukavuuksia, kuten telkkaria, ainoa mahdollisuus elamanlaadun kohentamiseen lienee siis muutto lahemmas koulua. Se on sikali saali, etta asutaan varmaan kaupungin kivoimmalla alueella sikali, etta siella on aika matalia taloja, pienempia katuja ja paljon tekemista. Kampastakin ihan tykataan, joskin lamminvesivaraajan kanssa on ongelmia ja vessan lattia on aina marka kun ei oo lattialammitysta. Jospa se vaan olis edes ihan metron vieressa niin matka lyhenis heti vartilla ja olis jo inhimillisissa rajoissa. No, uutta asuntoa siis metsastellaan.

Ens tiistaina taalla on joku pyhapaiva eika ole koulua. Koska meilla on maanantaina vaan yks tunti eika viela oo kursseilla lasnaolopakkoa (naa kolme ekaa viikkoa on siis semanas de shopping, eli saadaan katella kursseja enne lopullista valintaa) niin ajateltiin lahtea jonnekin lahiseuduille vahan reissuun kun olis nelja paivaa aikaa. Ei tosin tiedeta viela minne ja huomenna illalla tai lauantaina aamulla pitais lahtea... Saas nahda mita keksitaan.

Todistaakseni osaavani kayttaa tietokonetta (Lilli) seka reagoidakseni runsaaseen lukijapalautteeseen (=Eikka) laitoin tanne muutaman kuvan lisaa, jotta saisitte ihailla kauniita kasvojamme. ¡Hasta luego!

Kuvia

Nortti-Killi hoiti homman kotiin. Nyt on fotoja sivuilla.

Tietokonetuskailua ja biletysta

Hohhoijaa taalla on kylla saletisti maailman hitaimmat tietokoneet ja maailman natseimmat kayttorajoitukset. Mesea ei saa kayttaa koulun tietskaluokissa, valimuistia ei yleensa saa tyhjennettya pankissa asioinnin jaljilta kun internet options-valikkoon paasee vaan administration ja muutenkin aina valilla sivut ei toimi kun niille meneminen on kielletty. Esim meidan koulun vaihtosivuille en paassyt ja vois olla ihan hyodyllista valilla kayda... Lisaksi olen nyt varmaan kaks tuntia koittanu saada kuvia lisailtya naille sivuille mutta saldo on toistaiseksi kaksi onnistunutta yritysta (Maracanalta)... Pitanee siis kertoilla kuulumisia niitten muutaman tuhannen sanan edesta. Killi meni siis espanjantunnille ja mina tapan aikaa tietskaluokassa.

En kylla muista millon ollaan viimeks kirjoitettu mutta sama kai se, ei taalla niin kummia ehdi tapahtumaan kun koulua kay. Jospa siis kirjoittaisin vaikka viikonlopusta. Eli perjantaina pyydettiin muutamia kavereita meille kylailemaan tai oikeestaan etkoilemaan ennen baariin menoa, kun asutaan aika pitkalti siella biletysalueella. Porukka tuli paikallisittain joskus 23.30 alkaen paikalle, ainakin yksi poika siis suoraan luennolta. Meidan asuntokin veti vakea ihan hyvin, vaikka kymmenen meita vaan taisi yhteensa olla, ei nyt sen isompia bileita sentaan jarjestetty! Taalla on kylla ihan kiva kutsua ihmisia kylaan kun voi hyvilla mielin tarjota juomat, ne ei maksa juuri mitaan. Joskus arviolta kolmen aikaan siirryttiin sitten laheiselle Plaza Serranolle, joka on siis aukio taynna baareja. Mentiin niista yhteen, jossa oltiin oltu edellisenakin viikonloppuna ja istuskeltiin siella kuuteen asti, eli kunnes paikka meni kiinni. Aika normi ilta siis taallapain.

Lauantaina paatettiin harjoittaa jonkinasteista turistitoimintaa, ja lahdettiin Recoletan kaupunginosassa hautausmaalla, jonne Evita on haudattu. Matka hautausmaalle oli aika hupaisa, silla unohdettiin kotiin seka kartta, Lonely Planet etta Guia T eli paikallinen bussireittien opas, josta voi karttojen avulla tulkita milla bussilla paasee mihinkin paikkaan. Ilman sita on yleensa enemman tai vahemman nesteessa jos yrittaa bussilla liikkua. No, talla kertaa jouduttiin sitten hieman improvisoimaan eli hyppaamaan lonkalta johonkin kivan nakoiseen bussiin. Hypattiin siis yhteen ja jaatiin poiskin ihan sillee "tassa on kivan nakoinen puisto"-pohjalta. Sen verran oltiin karttaa kateltu etukateen kamppia etsiessa etta tiedettiin missa suunnassa hautausmaan suunnilleen pitaisi olla. No, lahdettiin kavelemaan ja hautausmaa loytyi noin kahden korttelin paasta siita, missa oltiin jaaty pois :) Paikka on sinansa mielenkiintoinen, etta sinne on haudattu kaikkein rikkaimmat ja vaikutusvaltaisimmat ihmiset, joten haudat on melkoisen hulppeita. Alue ei oikeastaan muistuttanut yhtaan hautausmaata, vaan lahinna jotain vanhaa kaupunkia, haudat olivat pienia taloja tai vaihtoehtoisesti antiikin aikaisia temppeleita. Evitan haudalla oli julmetusti porukkaa, yllatys sinansa.

Maisemaa hautuumaalta


Taalla se Evita makaa. Vahan vaikee saada kunnon kuvaa kun on niin ahdasta.


Lauantaina illalla mentiin vastavierailulle yhden itavaltalaispojan luo ja sielta sitten yhdelle klubille. Argentiinalaiset on kylla hulluja bilettaessaan, kun ne innostui jostain biisista niin alkoi juosta jonossa (vahan ku jotain letkajenkkaa) ympari baaria kattomatta lainkaan ymparilleen eli tormaillen kaikkiin, jotka ei onnistu valtaisassa vakijoukossa syoksymaan niitten alta pois. Vammoilta kuitenkin valtyttiin, ja oli oikein hauskaa. Paastiin lahtemaan kotiinkin jo varmaan neljan aikaan, mika on jo ihan poikkeuksellisen aikaisin.

Sunnuntain ohjelmassa oli La Bocan alue, joka on siis vanha satama-alue, jossa on raikeilla vareilla maalattuja hassuja taloja seka tietysti jalkapallostadion ja joukkue, Boca Juniors. Sunnuntaina kun mentiin niin osuttiin paikalle luonnollisesti matsin aikaan, stadion naytti ihan komealta puolitaynnakin ja keltasinista porukkaa lappasi siihen suuntaan vaikka milla mitalla. Bussin ikkunasta siis lahinna vaan nahtiin stadion, ei viitsitty lahemmas menna. Ehka ens kerralla sitten pelia katsomaan.

La Bocan taloja


Porukkamme Caminatolla (kavelykatu): Mamta, Stefan, Claire, Lilli, Yohan, Jessie, Stephanie ja Kate


Killi ja Dios


La Boca oli ihan hieno paikka, joskin porukka kayttaytyi kuin Kanarialla ikaan, sisaanheittajat oli raivostuttavia ja kun mentiin yhteen ravintolaan syomaan niin siella oli live tango show ja ihmisilta kyseltiin mista ne on kotoisin ja soitettiin Ranskan kansallislaulua ranskalaispojalle jne. Argh. Sitten ne viela halus meita tanssimaan niitten kanssa, me valtyttiin taparasti, mutta jotkut kaverit kylla meni tanssimaan tangoa. Joka tapauksessa koko episodi oi suoraan jostain seuramatkojen tutustumisillasta, siis tosi mautonta. Harmi sinansa, koska paikka olisi tosi kiva kappailykohde muuten, joskin aika pieni. Siita tuli kuitenkin niin turisteille rakennettu fiilis etta en taida toiste menna kuin fudismatsiin.

Nyt taytyy lahtea seuraavalle luennolle, joten pitanee jatkaa taas myohemmin. Ja koittaa niita valokuvia jossain missa on paremmat tietokoneet, mur.

Hassuja karttoja

Sadepaivan ratoksi kyhailtiin tollaset kartat maista, joissa ollaan kayty.

http://www.world66.com/world/member/killi
http://www.world66.com/world/member/lilli

Lillikin tahtoo paivittaa!!!

Kiitos vaan kaikille parantelusateilysta, tanaan on jo huomattavasti parempi olo ja syominenkin helpottuu koko ajan. Eilen tosiaan muutettiin uuteen kotiimme, jossa on muunmuassa kaapelitelkkari, josta nakyy varmaan kaikki maailman jenkkiturhuudet, aamulla katottiin Gilmoren tyttoja ja illalla tulee Everwood, aah... Sen lisaksi paastiin laittamaan itse ruokaa, mika oli ihan kivaa vaihtelua siihen ianikuiseen ravintolasyomiseen, alkaa se grillattu kana tunkea korvista jo pikkuhiljaa. Muuten piti sen verran tosta ruokapuolesta sanoa, etta nyt kun on keittio, jossa laittaa ruokaa, niin saa varmaan aika normaalia ruokaa tehtya, kaupasta nimittain loytyy esim. kalapuikkoja! Ja mika parasta, naa harrastaa taalla italiansalaattia (tosin venalaiseksi salaatiksi ne sita kutsuu) ja se on siis LIHATONTA toisin kuin yksikaan suomiversio. Lisaksi valikoimissa on hyvin samankaltaista tuotetta kanalla hoystettyna, namnam. Niin ja perunamuussia on kanssa hirveesti tarjolla joka paikassa. Hassua.

Mutta joo, syy miksi oikeesti halusin kirjoittaa on se, etta kaytiin eilen ostaa yhet keikkaliput. Eli siis Robbie on paattanyt saapua ensimmaista kertaa Argentiinaan lokakuussa, ja ajateltiin etta vois ehka vaivautua kattomaan kun ihan meidan kotikulmille tulee :) Eli mikali joku on Robbien vuoksi valmis lentamaan tanne, niin ilmoittakaa pikaisesti ni kayn kysymassa josko viela sais lippuja ;) Halvimmat makso jotain kympin mutta kalleimmat oli kylla ihan Suomen hinnoissa, ite otettiin sellaset 25€ liput. Aateltiin etta kentalle ei uskalleta lahtea ryysimaan kun ei tieda miten fanaattisia naa taalla on niin mentiin sitten ylakatsomoon, kun Killi (se ruoja) ei halunnut sijoittaa lippuunsa ihan yhta paljon kuin mita ma olisin ollut valmis maksamaan (alakatsomo oli tietty kallein). Mutta siis keikat on 14. ja 15.10, itse mennaan jalkimmaiseen. Tervetuloa. Voidaan menna ennen keikkaa kenkaostoksille.

Nyt Killi haluaa syomaan eli tama tasta talla eraa. Ai joo nyt saa jattaa kommentteja myos rekisteroitymattomat kayttajat etta nappaimisto savuttamaan vaan! Ja Anna: IHANA PUPU!!! Ala anna sen kasvaa isoks ennen ku me tullaan takas :)

Uutisia, rankka viikonloppu seka ensimmaiset koulupaivat

Taas on aika paivityksen. Linda meni espanjan tunnille, johon mua ei huolittu kun olin liian huono. Paasin siis perusryhmaan ja nyt on vapaatunteina aikaa kirjoitella.

Suuret kiitokset lukuisista nimipaivaonnitteluista. Itse en todellakaan muistanut ja ei muistanut Lillikaan. Annettakoon se hanelle anteeksi, kun raukkaparka on ollut kipeena ja ollaan silti jouduttu tekemaan kaikkenlaista kouluun ja muutenkin elaman jarjestamiseen liittyvaa. Nyt alkaa palikat kuitenkin jo loksahdella kohdalleen, joten kylla sita huiliakin on tiedossa. Lindalla on siis angina, johon se sai antibiootteja ja se alkaa jo vahan helpottaa. Kurkkukipu on ollut tosi kova ja syominen vaikeeta, mutta kylla se tasta.

Eilen kaytiin yhdessa asunnonvalitystoimistossa ja otettiin oikeestaan eka kamppa mita ne meille tarjos. Harkittiin kuitenkin ihan kunnolla ja koska se oli oikeestaan melkeinpa parasta mita netistakaan oltiin loydetty niin paatos oli helppo. Lisaksi vuokrasopimus tehdaan aina vain kuukaudeksi kerrallaan, joten voidaan muuttaakin viela jos siina jotain isompaa ongelmaa ilmenee. Meilla on kuitenkin etuoikeus vuokrata se aina seuraavaksi kuukaudeksi, pitaa vaan ilmottaa muutamaa paivaa etukateen. Systeemi vaikuttaa aika toimivalta.

Nyt meilla on siis yksi makkari, pieni olkkari, keittio ja vessa Palermon alueella kaupungin pohjoispuoliskolla (tarkemmin Palermon Sohossa kuten kaupunginosan sita kolkkaa kutsutaan). Tai siis oikeastaan se on keskustan pohjoislaidalla, silla ruutukaavaa kadut noudattaa siellakin ja kauppaa ja ravintolaa siella on enemmankin kuin ihan ydinkeskustassa. Alue on varsin nattia ja talot on siella aika matalia, mukavan oloista seutua ja turvalliseksi kehuttua. Matkaa koululle tulee metrolla ja kavellen suunnilleen puoli tuntia. Ei kyllakaan olla viela kokeiltu, kun eilen tultiin kouluun reteesti taksilla :) Tanaan pitais viela hakea tavarat hotellilta ja vieda ne sinne, niin sitten meilla on taas koti. JEE!

Olkkari


Makkari


Guatemala-katu Palermo Sohossa ihan meidan lahella


Hintaa koko komeudelle tuli 616 amerikan dollaria kuukaudessa eli suunnilleen saman verran kuin mita maksettiin hotellissa ja siis vahan alle Turun kaksion hinta. Itse vuokraamisprosessi oli varsin helppo paitsi, etta vuokra ja yhden kuukauden takuumaksu piti maksaa kateisella. Pankkiautomaateista saa taalla jostain ihme turvallisuussyista vaan 500 pesoa kerralla (joidenkin mukaan 500 paivassa, mutta me saatiin kylla paivassa enemman, piti vaan nostaa monta kertaa) ja meidan piti nostaa kamppa varten 3600 pesoa, joten kaikkein suurimmat voittajat meidan asunnonhankinassa lienevat Visa ja Master card. Ryokaleet kun perivat nostokuluja 2,5 euroa joka nostosta ja lisaksi 2,5 prosenttia summasta. Kokonaisuudessaan siis meilkein viisi prosenttia meidan maksamasta vuokrasta menee luottokorttifirmoille.

Se uutisista. Nyt voisin kertoilla viela matkapaivakirjanomaisesti tapahtumista viime paivityksen jalkeen. Taisimme uhkailla ankaralla klubbailulla viikonloppuna ja sitahan siita sitten tulikin. Perjantaina huvipuistossa (edelleen ihan jarjeton ajatus menna sellaseen keskella talvea) sovittiin saksalaisen tyton kanssa menevamme illalla Puerto Maderossa, eli tassa koulun lahella, sijaitsevaan Opera Bay nimiseen yokerhoon. Kunhan paikka sitten avasi yhden jalkeen niin ilmaannuimmekin paikalle, jopa omaksi yllatykseksemme. Paikka oli rakennettu Sydneyn oopperatalon mallin mukaisesti ja oli aika pramea. Maksokin niin maar perusteellisen paljon. Pelkka sisaanpaasy kustansi 30 pesoa ja drinkit 15 (noin 4 e). Eihan meilla moiseen rosvoukeen olisi ollut mitaan halua osallistua mutta kun oltiin luvattu tulla paikalle. Arvatkaa vaan loytyiko saksalaistyttoa kavereineen julmetun isosta yokerhosta? No eipa loytynyt, eli se siita illasta. Oli ihan kivaa mutta ei sinne toiste varmaan tartte menna ainakaan jos ei ole isoa porukkaa mukana.

Lauantaina koitti siten aamu uusi. Meille tosi koitti vasta paiva kun vedettiin tietty sikeita aika pitkaan. Ei oikeestaan tehty mitaan ennen kello kymmenta jolloin mentiin jo ekana koulupaivana tapaamiemme itavaltalaisen Stefanin ja ranskalaisen Johanin hostellille iltaa viettamaan. Paikalle saapui myos jenkkitytto Mamta seka muutama chilelainen ja yksi kolumbialainen tytto. Jalkimmaiset eivat ole meidan koulusta. Siina sitten palailtiin korttia ja pingista kunnes kahden paikkeilla lahdettiin ulos. Mentiin Plaza Serrano nimiselle aukiolle Palermoon (ihan meidan kampan lahelle, mita ei silloin viela kyllakaan tiedetty), jossa on iso maara erilaisia baareja vieri vieressa. Tyttoja tanssitutti, joten menimme ensin ihan klubi- tyyppiseen paikkaan. Mesta oli niin taynna, etta jo ovelta asti sai alkaa tyontaa itseaan vakijoukon lapi kaikin voimin. Siina sai palomaaraykset kylla saletisti aikamoista kyytia. Parituntia taidettiin viihtya siella kunnes vaihdettiin paikkaa istumabaariin ja sitten viela toiseen samanlaiseen. Seuraamme olivat liittyneet myos amerikkalaiset Kate ja Claire ja porukalla juttua riittikin aamu kahdeksaan. Sitten hotellille nukkumaan ja sunnuntai menikin enemman tai vahemman unten mailla.

Maanantaina ei ollut viela oppitunteja, joten me keskityimme lepailemaan ja parantelemaan lindan oloa. Olisi tietty kannattanut menna laakariin jo silloin, mutta jotenkin on Suomesta iskostunut paahan periaate haleutua hoitoon vasta taudin kolmantena paivana. No eilen, tiistaina, Linda sitten meni koulu terveydenhoitajalle joka kirjotti reseptin ja antibioottikuuri on nyt sitten paalla.

Koulu alkoi myos eilen. Ensimmaisen kurssin aiheena oli Argentiinan talous ja se vaikutti aika vaikealta. Istuttiin melko takana, joten ei ihan tarkkaan kuultu mita luennoitsija sanoi. Kun luennon seuraaminen muutenkin on melkomoista arvailua, niin aika vaikeeta oli. Ei kuitenkaan jaanyt huonoa fiilista, vaan uskotaan edelleen mahdollisuuksiimme opiskella espanjaksi. Tata uskoa vahvisti tanaan alkanut Argentiinan taloushistorian kurssi, jonka luennoitsija puhui varsin selkeasti. Koulu on siis alkanut ja tasta sen luulisi koko ajan muuttuvan vain mukavammaksi. Edelleenkaan ei kuitenkaan tajuta luentojen aikatauluja. Tanaan meilla on ensimmainen tunti kymmenesta yhteen, Lindalla sen jalkeen pari tuntia espanjaa ja illalla meilla on yhdessa viela taloushistorian kurssi kahdeksasta yhdeksaan. Vaatimaton yksitoista tuntia koululla siis, jos ei jaksa kotiin lahtea. Huomenna taitaa olla tunteja kymmeneen asti illalla. On naa vaan hulluja taalla.

Loppuun voisin viela parayttaa pienen saatiedotuksen. Buenos Airesissa on kylmaa kuin siperiassa ja sen lisaksi tuulee. Pahin saa taitaa olla onneksi jo ohi, mutta sunnuntaina ja maanantaina oli oisin nollassa ja paivisinkin vain noin viisi astetta. Maanantai oli kuulemma vuoden kylmin paiva ja takalaisella mittapuulla sen verran kylma, etta saa oli ihan uutisten paaotsikoita. Nyt on suunnilleen kolmetoista paivalla ja puolipilvista. Loppuviikoksi on luvattu jo yli viittatoista.

Nyt kun on saatu kaytannon asiat kuntoon, niin voidaan varmaan olla taas ensi viikonloppuna turisteja taalla. Ainakin Recoletan hautausmaa, mihin Evita on haudattu pitaisi kayda kattomassa lahiaikoina. Mutta turistoitumisesta lisaa ensi kerralla. Bs As kiittaa ja kuittaa talla eraa.