Uutisia, rankka viikonloppu seka ensimmaiset koulupaivat

Taas on aika paivityksen. Linda meni espanjan tunnille, johon mua ei huolittu kun olin liian huono. Paasin siis perusryhmaan ja nyt on vapaatunteina aikaa kirjoitella.

Suuret kiitokset lukuisista nimipaivaonnitteluista. Itse en todellakaan muistanut ja ei muistanut Lillikaan. Annettakoon se hanelle anteeksi, kun raukkaparka on ollut kipeena ja ollaan silti jouduttu tekemaan kaikkenlaista kouluun ja muutenkin elaman jarjestamiseen liittyvaa. Nyt alkaa palikat kuitenkin jo loksahdella kohdalleen, joten kylla sita huiliakin on tiedossa. Lindalla on siis angina, johon se sai antibiootteja ja se alkaa jo vahan helpottaa. Kurkkukipu on ollut tosi kova ja syominen vaikeeta, mutta kylla se tasta.

Eilen kaytiin yhdessa asunnonvalitystoimistossa ja otettiin oikeestaan eka kamppa mita ne meille tarjos. Harkittiin kuitenkin ihan kunnolla ja koska se oli oikeestaan melkeinpa parasta mita netistakaan oltiin loydetty niin paatos oli helppo. Lisaksi vuokrasopimus tehdaan aina vain kuukaudeksi kerrallaan, joten voidaan muuttaakin viela jos siina jotain isompaa ongelmaa ilmenee. Meilla on kuitenkin etuoikeus vuokrata se aina seuraavaksi kuukaudeksi, pitaa vaan ilmottaa muutamaa paivaa etukateen. Systeemi vaikuttaa aika toimivalta.

Nyt meilla on siis yksi makkari, pieni olkkari, keittio ja vessa Palermon alueella kaupungin pohjoispuoliskolla (tarkemmin Palermon Sohossa kuten kaupunginosan sita kolkkaa kutsutaan). Tai siis oikeastaan se on keskustan pohjoislaidalla, silla ruutukaavaa kadut noudattaa siellakin ja kauppaa ja ravintolaa siella on enemmankin kuin ihan ydinkeskustassa. Alue on varsin nattia ja talot on siella aika matalia, mukavan oloista seutua ja turvalliseksi kehuttua. Matkaa koululle tulee metrolla ja kavellen suunnilleen puoli tuntia. Ei kyllakaan olla viela kokeiltu, kun eilen tultiin kouluun reteesti taksilla :) Tanaan pitais viela hakea tavarat hotellilta ja vieda ne sinne, niin sitten meilla on taas koti. JEE!

Olkkari


Makkari


Guatemala-katu Palermo Sohossa ihan meidan lahella


Hintaa koko komeudelle tuli 616 amerikan dollaria kuukaudessa eli suunnilleen saman verran kuin mita maksettiin hotellissa ja siis vahan alle Turun kaksion hinta. Itse vuokraamisprosessi oli varsin helppo paitsi, etta vuokra ja yhden kuukauden takuumaksu piti maksaa kateisella. Pankkiautomaateista saa taalla jostain ihme turvallisuussyista vaan 500 pesoa kerralla (joidenkin mukaan 500 paivassa, mutta me saatiin kylla paivassa enemman, piti vaan nostaa monta kertaa) ja meidan piti nostaa kamppa varten 3600 pesoa, joten kaikkein suurimmat voittajat meidan asunnonhankinassa lienevat Visa ja Master card. Ryokaleet kun perivat nostokuluja 2,5 euroa joka nostosta ja lisaksi 2,5 prosenttia summasta. Kokonaisuudessaan siis meilkein viisi prosenttia meidan maksamasta vuokrasta menee luottokorttifirmoille.

Se uutisista. Nyt voisin kertoilla viela matkapaivakirjanomaisesti tapahtumista viime paivityksen jalkeen. Taisimme uhkailla ankaralla klubbailulla viikonloppuna ja sitahan siita sitten tulikin. Perjantaina huvipuistossa (edelleen ihan jarjeton ajatus menna sellaseen keskella talvea) sovittiin saksalaisen tyton kanssa menevamme illalla Puerto Maderossa, eli tassa koulun lahella, sijaitsevaan Opera Bay nimiseen yokerhoon. Kunhan paikka sitten avasi yhden jalkeen niin ilmaannuimmekin paikalle, jopa omaksi yllatykseksemme. Paikka oli rakennettu Sydneyn oopperatalon mallin mukaisesti ja oli aika pramea. Maksokin niin maar perusteellisen paljon. Pelkka sisaanpaasy kustansi 30 pesoa ja drinkit 15 (noin 4 e). Eihan meilla moiseen rosvoukeen olisi ollut mitaan halua osallistua mutta kun oltiin luvattu tulla paikalle. Arvatkaa vaan loytyiko saksalaistyttoa kavereineen julmetun isosta yokerhosta? No eipa loytynyt, eli se siita illasta. Oli ihan kivaa mutta ei sinne toiste varmaan tartte menna ainakaan jos ei ole isoa porukkaa mukana.

Lauantaina koitti siten aamu uusi. Meille tosi koitti vasta paiva kun vedettiin tietty sikeita aika pitkaan. Ei oikeestaan tehty mitaan ennen kello kymmenta jolloin mentiin jo ekana koulupaivana tapaamiemme itavaltalaisen Stefanin ja ranskalaisen Johanin hostellille iltaa viettamaan. Paikalle saapui myos jenkkitytto Mamta seka muutama chilelainen ja yksi kolumbialainen tytto. Jalkimmaiset eivat ole meidan koulusta. Siina sitten palailtiin korttia ja pingista kunnes kahden paikkeilla lahdettiin ulos. Mentiin Plaza Serrano nimiselle aukiolle Palermoon (ihan meidan kampan lahelle, mita ei silloin viela kyllakaan tiedetty), jossa on iso maara erilaisia baareja vieri vieressa. Tyttoja tanssitutti, joten menimme ensin ihan klubi- tyyppiseen paikkaan. Mesta oli niin taynna, etta jo ovelta asti sai alkaa tyontaa itseaan vakijoukon lapi kaikin voimin. Siina sai palomaaraykset kylla saletisti aikamoista kyytia. Parituntia taidettiin viihtya siella kunnes vaihdettiin paikkaa istumabaariin ja sitten viela toiseen samanlaiseen. Seuraamme olivat liittyneet myos amerikkalaiset Kate ja Claire ja porukalla juttua riittikin aamu kahdeksaan. Sitten hotellille nukkumaan ja sunnuntai menikin enemman tai vahemman unten mailla.

Maanantaina ei ollut viela oppitunteja, joten me keskityimme lepailemaan ja parantelemaan lindan oloa. Olisi tietty kannattanut menna laakariin jo silloin, mutta jotenkin on Suomesta iskostunut paahan periaate haleutua hoitoon vasta taudin kolmantena paivana. No eilen, tiistaina, Linda sitten meni koulu terveydenhoitajalle joka kirjotti reseptin ja antibioottikuuri on nyt sitten paalla.

Koulu alkoi myos eilen. Ensimmaisen kurssin aiheena oli Argentiinan talous ja se vaikutti aika vaikealta. Istuttiin melko takana, joten ei ihan tarkkaan kuultu mita luennoitsija sanoi. Kun luennon seuraaminen muutenkin on melkomoista arvailua, niin aika vaikeeta oli. Ei kuitenkaan jaanyt huonoa fiilista, vaan uskotaan edelleen mahdollisuuksiimme opiskella espanjaksi. Tata uskoa vahvisti tanaan alkanut Argentiinan taloushistorian kurssi, jonka luennoitsija puhui varsin selkeasti. Koulu on siis alkanut ja tasta sen luulisi koko ajan muuttuvan vain mukavammaksi. Edelleenkaan ei kuitenkaan tajuta luentojen aikatauluja. Tanaan meilla on ensimmainen tunti kymmenesta yhteen, Lindalla sen jalkeen pari tuntia espanjaa ja illalla meilla on yhdessa viela taloushistorian kurssi kahdeksasta yhdeksaan. Vaatimaton yksitoista tuntia koululla siis, jos ei jaksa kotiin lahtea. Huomenna taitaa olla tunteja kymmeneen asti illalla. On naa vaan hulluja taalla.

Loppuun voisin viela parayttaa pienen saatiedotuksen. Buenos Airesissa on kylmaa kuin siperiassa ja sen lisaksi tuulee. Pahin saa taitaa olla onneksi jo ohi, mutta sunnuntaina ja maanantaina oli oisin nollassa ja paivisinkin vain noin viisi astetta. Maanantai oli kuulemma vuoden kylmin paiva ja takalaisella mittapuulla sen verran kylma, etta saa oli ihan uutisten paaotsikoita. Nyt on suunnilleen kolmetoista paivalla ja puolipilvista. Loppuviikoksi on luvattu jo yli viittatoista.

Nyt kun on saatu kaytannon asiat kuntoon, niin voidaan varmaan olla taas ensi viikonloppuna turisteja taalla. Ainakin Recoletan hautausmaa, mihin Evita on haudattu pitaisi kayda kattomassa lahiaikoina. Mutta turistoitumisesta lisaa ensi kerralla. Bs As kiittaa ja kuittaa talla eraa.